Kill Your Darlings, ajattelee Matti Lupari ja laittaa kitaransa sivuun.
Kun suhtautuu intohimoisesti moneen asiaan, päivästä uhkaavat loppua tunnit kesken. Matti Lupari, 45, otti parikymppisenä puolittain leikkimieliseksi tavoitteekseen opetella Beethovenin Kuutamosonaatin kitaralla viimeistä sointua myöten.
– Isä on ammattikitaristi ja lapsuudenkoti oli täynnä kitaroita. Soittaminen on vähän niin kuin verissä, ja Kuutamosonaatti tuntui sopivan kokoiselta haasteelta, Matti naurahtaa.
Viimeinen neljäsosa kappaleesta on yhä opettelematta, mutta nyt on todettava, että se saa määrittelemättömäksi hetkeksi jäädäkin. Matin sydämen on vienyt toinen kiinnostuksen kohde.
Kun Matti istuu polkupyörän satulaan ja polkaisee sen vauhtiin, mieli kirkastuu. Parasta on lähteä yön selkään. Kun ympärillä on pelkkä hiljaisuus, ajatukset nollautuvat ja läsnäolon tunne on voimakas.
– Toiset joogaavat tai hoitavat puutarhaa, minä ajan pyörällä, Matti sanoo.
Matti on hurahtanut pyöräilyyn kunnolla: kilometrejä kertyy vuodessa tuhansia. Viime kesänä hän pyöräili tähän saakka pisimmän reissunsa, Suomen ympäri. Matkaa kertyi yhteensä 3 000 kilometriä, päiviä 12.
– Ymmärrettävästi minulle ladataan paljon odotuksia työpaikan kilometrikisassa, it-yhtiö Haallaksen* (nykyisin Siili Solutions) Oulun-toimistolla ohjelmistoarkkitehtina työskentelevä Matti virnistää.
Matka Etu-Töölöstä Ouluun
Pari vuotta sitten Matti hankki työsuhde-etuna uuden maantiepyörän, joka antoi uudenlaista puhtia jo vuosia aiemmin alkaneeseen pyöräilyharrastukseen. Lisäksi hänellä on kaupunkipyörä, jolla hän taittaa työmatkat.
Helsingin Etu-Töölössä ja myöhemmin Tapaninvainiossa lapsuutensa viettäneelle miehelle yksi Oulun viehätyksistä on se, että sieltä polkaisee suhteellisen helposti esimerkiksi Lappiin.
Matti on aina rakastanut luonnossa liikkumista, ja alun perin hänestä pitikin tulla biologi. Elämä kuitenkin vei toiseen suuntaan. Miten etutöölöläisestä biologinalusta tuli oululainen ohjelmistoarkkitehti?
– Sattumalta, Matti toteaa.
Lukion jälkeen Matti kyllä haki opiskelemaan biologiaa, kahteenkin otteeseen. Kun ovet eivät auenneet, Matti päätti kokeilla villiä korttia.
– Pääsin pelkillä ylioppilaspapereilla lukemaan tietotekniikkaa Jyväskylän yliopistoon. Se oli hyppy tuntemattomaan, hän muistelee.
Itse asiassa Matin suunnitelmana oli opiskella biologiaa tietotekniikan ohella ja vaihtaa jossakin vaiheessa pääainetta.
– Eivät minua kiinnostaneet tietokoneet vielä tuossa vaiheessa pätkääkään. Hommasin ensimmäisen oman koneenikin vasta valmistuttuani, hän myöntää.
Nuoruuden haave biologin urasta alkoi opiskelujen edetessä tuntua vieraalta.
– Olin halunnut päästä möyrimään metsässä, mutta kenttäkursseja olikin vähän. Työllistyminenkin tuntui aika vaikealta, Matti muistelee.
It-ala puolestaan kehittyi tuolloin, millenniumin korvilla, vauhdilla, ja mitä enemmän Matti sitä seurasi, sitä mielenkiintoisempana se alkoi hänen silmissään näyttäytyä. Eikä mielenkiintoa ainakaan vähentänyt alan ympärillä käynyt pöhinä. Ehkä alalle vienyt sattuma olikin ollut onnekas.
Aallonpohjasta uuteen nousuun
Matti muutti opiskelukaupungistaan Jyväskylästä Ouluun töiden perässä vuonna 2004. Hän pääsi töihin oululaiseen ohjelmistokehitysfirmaan, jossa vietti kymmenen vuotta. Tuona aikana hän näki sekä alan kiivaimman nousukauden että pahimman aallonpohjan.
Nyt 2000-luvulla Oulua kurittaneesta Nokia-lamasta ei näy juuri jälkeäkään. Tuolloin hetkellisesti autioituneisiin tehtaisiin on löytynyt uusia yrityksiä, ja kaupungissa on yhä vahva it-osaamisen keskittymä.
Myös Matti kävi pahimpina vuosina läpi lähes kymmenet yt-neuvottelut, joiden myötä 200 hengen firma kutistui 20-henkiseksi. Matti säästyi irtisanomiselta, mutta vuosia jatkunut turbulenssi johti siihen, että hän päätyi katselemaan uusia uramahdollisuuksia.
Kun Facebookissa tuli vastaan it-yhtiö Valamiksen työpaikkailmoitus, Matti selvitti heti, millaisesta firmasta oli kyse.
– Nopea googlettaminen kertoi kyseessä olevan mainio työpaikka, Matti viittaa Oulun-toimiston aulatilan palkintokaapissa komeileviin Great Place to Work -pysteihin.
Matti palkattiin Valamikselle haastattelusta seuraavana päivänä. Hän ehti työskennellä yhtiössä kahdeksan vuotta ennen siirtymistään tytäryhtiö Haallakselle ohjelmistoarkkitehdiksi.
Vakaus ja vastuu
It-ala elää jälleen tietynlaista nousukautta. Matti näkee kuitenkin alan vakiintuneen ja nousujohteisuuden näyttävän tasaiselta. Hän viihtyy vakaassa yhtiössä, jossa esimerkiksi taloustilanne ja strategia ovat avoimesti työntekijöiden tiedossa. Haallaksella hän arvostaa etenkin työssään saamaansa vastuuta ja merkityksellisyyden tunnetta.
– Meillä on todella matala hierarkia, ja työntekijöiden visioon luotetaan. Olen saanut aina tehdä työssä parhaaksi katsomiani päätöksiä, ja työnantaja on seissyt niiden takana, Matti sanoo.
Matti on tehnyt alusta saakka töitä saman asiakkuuden parissa. Hän on rakentanut ja kehittänyt kaikkien Suomen korkeakoulujen käyttämää sähköistä Exam-tenttimisjärjestelmää. Ohjelmisto on ollut käytössä vuodesta 2015 saakka, ja nyt Matin tehtävä on ylläpitää koodia ja kehittää järjestelmää eteenpäin.
– Koen että tämä on tärkeää työtä, joka oikeasti auttaa ihmisiä ja helpottaa heidän elämäänsä. Se on minulle iso juttu, Matti toteaa.
Kulttuurikaupunki Oulu
Matti ei kaipaa takaisin pääkaupunkiseudulle. Oulu on ollut hänelle hyvä. Sieltä on löytynyt työpaikan lisäksi puoliso, ystäviä ja lukuisia harrastuksia. Myös teini-ikää lähestyvät lapset viihtyvät kotikaupungissa, jossa heille riittää kavereita ja tekemistä.
– Teinejä ei enää niin kiinnosta lähteä iskän kanssa Lappiin vaeltamaan, mutta esimerkiksi uimahallissa käymme säännöllisesti viettämässä laatuaikaa tekemällä uimahyppyjä, Matti kertoo.
Pyöräilyn ja luonnossa liikkumisen lisäksi Matti harrastaa myös lumilautailua, jolle on lähiseudulla optimaaliset puitteet. Rinteessä hän käy usein kollegoiden kanssa, joista on tullut hänelle vuosien varrella tärkeitä harrastuskavereita.
– Laskemassa tulee käytyä useamman kerran talvessa. Tässä lähellä on Lapin rinteiden lisäksi esimerkiksi Ruka, jossa olemme käyneet työkavereiden kanssa useamman kerran.
Oulussa on myös kulttuuria rakastavalle miehelle paljon tarjontaa.
– Käyn esimerkiksi teatterissa ja keikoilla. Musiikkia kuuntelen etnosta hiphopiin, ja täältä löytyy aina jokin keikka, jolle on kiva mennä.
Elämä näyttää tapansa
Työssä Matti haaveilee voivansa kehittää itseään niissä asioissa, jotka kokee mielekkäiksi. Se, mikä tulevaisuudessa tuntuu mielekkäältä, riippuu hänen mukaansa paljon myös teknologian kehittymisestä.
– Esimerkiksi tekoälyn kehitystä on mielenkiintoista seurata. Olisi hienoa ottaa se jossakin vaiheessa haltuun, Matti pohtii.
Tällä hetkellä hän nauttii isojen kokonaisuuksien hallitsemisesta; ne ovat kuin palapelejä, joista alkaa vähitellen nähdä kättensä jäljen. Matille on palkitsevaa nähdä, kun suunnitelmat muuttuvat silmien edessä konkretiaksi.
– Se on ensimmäinen asia, josta tietotekniikassa innostuin, ja innostun siitä yhä, hän sanoo.
Liian tarkkoja suunnitelmia Matti ei halua tulevaisuuden suhteen tehdä. Kyllä elämä tapansa näyttää. Niin se on tehnyt tähänkin saakka.
Mutta ihan ensin Matti aikoo ajella käyräsarvisensa Imatralta Kilpisjärvelle ja nauttia Suomen luonnon hiljaisuudesta.
*Siili Solutions osti Haallaksen liiketoiminnan lokakuussa 2022. Voit lukea siitä lisää tämän linkin takaa.
Teksti: Annika Lius
Kuvat: Harri Tarvainen