Picture of stairs

Design thinking - näin vältät 5 muotoiluajattelun tyypillisintä sudenkuoppaa

Muotoiluajattelu (design thinking) on viime vuosina saanut kasvavassa määrin huomiota liiketoiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämisen yhteydessä - sekä puolesta että vastaan. Parhaimmillaan muotoiluajatteluun kätkeytyy suuri muutosvoima, ja sitä voidaan hyödyntää monen tasoisten liiketoimintahaasteiden ratkomiseen käyttökokemuksen ja palveluiden suunnittelusta strategian luomiseen, liiketoiminnan muotoiluun ja yritysten organisoitumiseen asti.

Muotoiluajattelu ei kuitenkaan ole niin sanottu hopealuoti. Pahimmillaan sen pintapuolisesta soveltamisesta jää käteen vain tuhlattuja resursseja, joten myös lähestymisen saamat soraäänet ovat ymmärrettäviä. Kun tietää tyypillisimmät sudenkuopat, ne on myös mahdollista välttää ja siten valjastaa muotoiluajattelun koko potentiaali.

Tyypillisimmät sudenkuopat muotoiluajattelun soveltamisessa

Oikein sovellettuna muotoiluajattelun periaatteet mahdollistavat tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisen kokonaisvaltaisesti, ihmislähtöisesti ja iteratiivisesti. Melko usein olen kuitenkin törmännyt tilanteisiin, joissa muotoiluajattelua kokeilleet tahot eivät ole saaneet odotuksilleen vastinetta.

Näille tilanteille on ollut tyypillistä:

  1. Muotoiluajatteluun on suhtauduttu pintapuolisesti yksittäisinä, toisistaan irrallisina työpajoina tai työkaluina.
  2. On ajateltu, että muotoiluajattelussa on kyse vain yksittäisen luovan ihmisen kyvykkyydestä.
  3. Suunnitteluprosessiin kuuluva tunteiden vuoristorata on pelottanut tiimiä tai asiakasta ja ratkaisuun on siitä syystä sännätty liian aikaisin.
  4. Suunnittelu on perustunut oletuksiin faktojen sijaan.
  5. On unohdettu tasapaino asiakastarpeen, toteutuskelpoisuuden ja liiketoiminnan potentiaalin välillä.

Olen itse vakuuttunut muotoiluajattelun vaikuttavuudesta ja päässyt todistamaan sitä useassa kehityshankkeessa asiakkaideni kanssa. Kokosimme yhdessä Siilin palvelumuotoilutiimin kanssa periaatteita, joiden avulla sinäkin voit välttää yllämainitut sudenkuopat ja soveltaa muotoiluajattelua onnistuneesti.

 

5 periaatetta muotoiluajattelun onnistuneeseen soveltamiseen


Muotoiluajattelun soveltamisessa on olennaista ajatella ja toimia seuraavien periaatteiden mukaisesti.


1. Muotoiluajattelu on ongelmanratkaisun viitekehys, ei vain sarja työkaluja tai työpajoja

Harmillisen usein muotoiluajattelu yksinkertaistetaan sarjaksi työpajoja tai työkaluja ja lähestymistä hyödynnetään usein vain kehitystyön alkusykäyksenä. Todellisuudessa muotoiluajattelu on ongelman ratkaisun viitekehys, joka koostuu sekä olemisen, ajattelun että tekemisen tavoista ja siinä on kyse pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta toiminnasta ongelmien ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi.

Olemisen, ajattelun ja tekemisen tapa - kaikki nämä osa-alueet ovat muotoiluajattelussa yhtäläisen tärkeitä:

  • Olemisen tapa viittaa mielenlaatuihin, joita muotoiluajattelua toteuttavien ihmisten ja tiimien olisi suotuisaa soveltaa. Näitä ovat mm. muutokselle, uudelle tiedolle ja näkökulmille avoin asenne, tai uteliaisuus ymmärtää tilanne mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
  • Ajattelun tapa puolestaan viittaa muotoiluajattelun prosessiin ja sen noudattamiseen (tästä lisää kohdassa kolme).
  • Työkalut puolestaan ovat nimensä mukaisesti vain työkaluja. Työkalut ja menetelmät valitaan kunkin uniikin ratkaistavan haasteen mukaan. Yksi muotoiluajattelun soveltamisen taito onkin valita kulloiseenkin haasteeseen sopivat työkalut ja menetelmät.

2. Sovella muotoiluajattelua moniosaajatiimissä

Suurin osa liiketoiminnallisista haasteista on niin monimuotoisia, ettei niitä voi ratkoa vain yhdestä, esimerkiksi teknisestä tai muotoilun näkökulmasta. Ne vaativat laajaa kokonaiskuvan ymmärtämistä ja siksi työhön tarvitaan poikkeuksetta moniammatillinen tiimi.

3. Muotoiluajattelun prosessissa ei kannata oikoa

Muotoiluajattelun prosessi on luonteeltaan tutkiva. Siinä pyritään ensin löytämään tärkein ratkaistava ongelma tai mahdollisuus ja vasta sitten edetään ratkaisun suunnitteluun. Aina ensin laajennetaan näkökulmaa ja vasta sitten keskitetään päätökset osuvimpiin aiheisiin (kuva 1 alla).

DesignThinking Muotoiluajattelun Prosessi kuvattuna Double Diamond

Kuva 1. Muotoiluajattelun prosessissa aina ensin laajennetaan näkökulmaa ja sen jälkeen päätökset keskitetään osuvimpiin aiheisiin.

Etenkin työtä aloitettaessa on tyypillistä, että kehittäjät törmäävät mahdollisuuksien maailmaan, jossa oikean ongelman tunnistaminen kaikkien löydösten joukosta voi tuntua hankalalta. Ongelman ratkomisen parissa toimivan tiimin tunneskaala kulkeekin miltei poikkeuksetta toivosta turhautumisen kautta varmuuteen siitä, että löydetty ratkaisu on oikealla raiteella (kuva 2).   

Emotionaalinen käyrä muotoiluajattelun soveltamisessa

Kuva 2. Tiimin tunneskaala kulkee miltei poikkeuksetta tätä rataa. Onnistumisessa on keskeistä tiedostaa tunteiden eläminen tekemisen eri vaiheissa.

Prosessin alussa syntyvä hähmäisyyden tunne voi luoda kehitystiimille houkutuksen tarttua ensimmäiseen vastaan tulevaan ratkaisuun. Kun paine löytää ratkaisu on kova, houkutus oikaista suoraan toteutukseen on suuri. Vaara astua tekstin alussa esittämiini miinoihin on todellinen.

Oikomalla ei kuitenkaan synny vaikuttavimpia tuloksia. Onkin tärkeää hyväksyä alkuvaiheen epävarmuus ja luottaa siihen, että soveltamalla suunnitteluprosessia saavutaan lopulta relevantteihin lopputuloksiin, vaikka ne olisivat aivan jotakin muuta kuin mitä aluksi kuviteltiin.

4. Erota faktat oletuksista

Ongelmanratkaisussa lähdetään heti alkumetreiltä väärään suuntaan, jos ratkaistavan haasteen valinta perustuu liiaksi mielipiteisiin tai olettamuksiin. Ihmislähtöinen tutkimus, prototyyppien tekeminen ja niiden testaus yhdessä tulevien käyttäjien kanssa ovat keskeisiä tapoja varmistaa ratkaisun osuvuus ja varmistaa, että suunnittelupäätökset perustuvat todelliseen tietoon tai ainakin mahdollisimman osuvaan oletukseen asiakkaiden tarpeista.

5. Löydä tasapaino asiakkaan tarpeiden ja liiketoiminnan välillä

Menestyvä liiketoiminta, tuote tai palvelu syntyy löytämällä tasapaino asiakaspotentiaalin, toteutuskelpoisuuden ja liiketoimintamallin välillä. Tämän tasapainon löytäminen on muotoiluajattelun keskeisimpiä tehtäviä. Mielenkiintoista onkin, että tässä kohtaa ratkaisut menevät kaikkein useimmiten pieleen esimerkiksi seuraavista syistä:

  • Tekninen maksimointi: Toisinaan tuotteen tai palvelun tekniset ominaisuudet maksimoidaan, jolloin esimerkiksi tuotteen hintapiste kohota liian korkeaksi. Ratkaisu ei ole asiakkaille vetoava eikä siten tuota haluttua liiketoimintaa.
  • Asiakkaan toiveiden maksimointi: Läheskään kaikki asiakkaiden mielestä haluttavat ominaisuudet eivät ole toteuttamisen arvoisia, mikäli niiden kaupallistamiseen ei ole löydettävissä sopivaa liiketoimintamallia.
  • Sisäinen optimointi: Kehitys keskittyy liiaksi sisäiseen tekemiseen, jolloin unohdetaan todelliset asiakaskäyttäytymisen ja toimintaympäristön realiteetit ja muutokset.

Muotoiluajattelun keskeisiä kysymyksiä ovatkin:

  • Mitä asiakkaamme todella tarvitsevat?
  • Millaisia mahdollisuuksia meille voisi olla nykyisessä ympäristössä?
  • Millaisilla tuotteilla ja palveluilla vastaamme tarpeeseen tai hyödynnämme mahdollisuuden?
  • Mikä tuotteidemme rooli on asiakkaidemme elämässä?
  • Miten meidän tulisi organisoitua, jotta pärjäämme nyt ja huomenna?
  • Miten ratkaisu vaikuttaa ympäröivään maailmaan?

Muotoiluajattelun onnistunut soveltaminen tuottaa lopulta osuvampia tuotteita ja palveluja, sekä pienentää niiden kehittämiseen liittyviä riskejä. Lopputulos on siis parhaimmillaan tyytyväinen asiakas ja menestyvä liiketoiminta.
 

Design thinking -prosessin soveltajan muistilista

  • Älä oikaise prosessissa. Aina löytyy relevantti lopputulema, kun luotat prosessiin.
  • Hyväksy alun henkinen paine ja ettet vielä alussa tiedä lopullista ratkaisua.
  • Erota ongelman löytäminen ja ratkaisun muotoilu toisistaan.
  • Hyväksy prosessin epälineaarinen luonne. Välillä joudut palamaan prosessissa takaisinpäin.
  • Työskentele moniosaajatiimeissä.
  • Tavoittele tasapainoa ratkaisun haluttavuuden, toteutuskelpoisuuden ja kaupallisen potentiaalin välillä.
  • Opettele erottamaan oletukset, mielipiteet ja faktat toisistaan.
     

---

Haluatko keskustella liiketoimintasi ihmislähtöisestä kehittämisestä? Ota yhteyttä.

Lue seuraavaksi: Vaikuta valkoisella tilalla, luo tunnetta typografialla